You are here

DLA-TYYPITYKSESTÄ JA SEN MERKITYKSESTÄ PARTACOLLIEILLE ROTUNA

DLA-TYYPITYKSESTÄ JA SEN MERKITYKSESTÄ PARTACOLLIEILLE ROTUNA

Koirien MHC-geenialueen kartoitus on noussut tärkeäksi tutkimusalueeksi pyrittäessä ymmärtämään koirilla esiintyviä perinnöllisiksi tiedettyjä tai epäiltyjä sairauksia. MHC-geenialuetta kutsutaan koiralla DLA:ksi ja ihmisellä HLA:ksi, ja se sisältää lukuisia eri immuunipuolustukseen liittyviä geenejä. MHC-alue pyrkii luonnostaan pysyttelemään monimuotoisena päinvastoin kuin valtaosa muusta genomista, joka pyrkii säilymään muuttumattomana. Eri yksilöillä on siis geenialueen geeneistä eri muotoja eli alleeleja.

Monien immunologisten sairauksien on tutkimuksissa todettu liittyvän MHC-geenialueen geeneihin. Monimuotoisuuden turvaamiseksi tulisi näistä geeneistä esiintyä rodun eri yksilöillä esiintyä useita eri muotoja. Muutkin immunologiset häiriöt, esimerkiksi allergiat, voivat lisääntyä monimuotoisuuden vähetessä, ja MHC-alueen ollessa monimuotoinen on elimistö todennäköisesti myös vastustuskykyinen taudinaiheuttajia vastaan. Joidenkin alleelien on jo osoitettu olevan yhteydessä tiettyihin autoimmuunisairauksiin; ihmisillä näin on mm. reumassa, SLE:ssä ja MS-taudissa.

Haplotyypillä tarkoitetaan useamman geenin alleelien yhdistelmää, joka periytyy yhtenä yksikkönä. DLA-testeissä tutkitaan kolmea MHC-alueen geeniä, nimiltään DRB1, DQA1 ja DQB1. Tämä geenirypäs on alueella ylivoimaisesti monimuotoisin. Kullakin koiralla on kyseisiä haplotyyppejä kaksi, joista toisen se perii isältään ja toisen emältään. Mikäli haplotyypit ovat erilaiset keskenään, on koira heterotsygootti ja jos samanlaiset, on se homotsygootti. Homotsygooteilla koirilla on siten vähemmän monimuotoisuutta perimässään. Koira pystyy periyttämään vain niitä haplotyyppejä, joita sillä on itsellään perimässä.

Haplotyypeistä muodostuu useita eri kombinaatioita eli yhdistelmiä. Ilmoitettavat prosenttiluvut tarkoittavat haplotyyppien osuutta (frekvenssiä, frequence) tutkittujen koirien kokonaismäärässä (populaatiossa). Mitä monimuotoisempi rotu on, sitä useampia haplotyyppejä siitä siis löytyy. Pelkkä eri haplotyyppien määrä ei kuitenkaan riitä hyvään monimuotoisuuteen, vaan haplotyyppien pitäisi jakautua mahdollisimman tasaisesti populaatiossa. Mikäli jotain haplotyyppiä esiintyy vain vähän, on se vaarassa hävitä. Mikäli jotain haplotyyppiä on runsaasti, on todennäköistä, että sen suhteen on myös homotsygootteja yksilöitä enemmän. Jos eläinyksilöitä käytetään jalostukseen monipuolisesti ja tasaisesti, on alleelien häviäminen hitaampaa.

Suomessa on partacollieilta (pääosin Suomessa asuvia ja Kennelliiton rekisterissä olevia) tutkittu haplotyyppejä jo 156 koiralta (tilanne 3.1.2011) ja analyysien tuloksista on voitu päätellä lisäksi yhdeksän koiran haplotyypit, jotka on lisätty taulukkoon (http://kesannon.fi/files/App1_030111.pdf). Yhteensä siis 165 partacollien DLA-status tunnetaan. Näistä koirista on löytynyt seitsemän eri haplotyyppiä (käytetään lyhyyden vuoksi nimityksiä Parta1-Parta7). Vaikka haplotyyppejä on kohtuullinen määrä, voisi analysoidun partacolliepopulaation monimuotoisuus olla paremmalla mallilla, sillä kahden yleisimmän haplotyypin osuus on n. 75%. Tarkemmat haplotyyppien esiintyvyydet tutkitussa populaatiossa löytyvät linkistä http://kesannon.fi/files/App2_030111.pdf.

Monimuotoisuuden niukkuus näkyy myös siten, että testatuista koirista n. 30% on homotsygootteja, ja homotsygotiaa esiintyy yhden koiran poikkeusta lukuun ottamatta Parta1:n ja Parta2:n suhteen. Tuo ainoa poikkeus on homotsygoottinen Parta3:n suhteen. Taulukko 1 alla esittää tiedossa olevat tutkittujen rekisteröityjen partacollieiden perimässä esiintyvät haplotyypit. Numeroyhdistelmät viittaavat geenien eri alleeleihin, esimerkiksi DQA1-geenillä on rekisteröidyillä partacollieilla toistaiseksi löydetty kolme alleelia: 00101, 00601 ja 00901.

Taulukko 1. Rekisteröidyillä partacollieilla toistaiseksi löytyneet haplotyypit.
Haplotyyppi DRB1 DQA1 DQB1
Parta1 01801 00101 00201
Parta2 01801 00101 00802
Parta3 00901 00101 00802
Parta4 01501 00601 00301
Parta5 01501 00601 02301
Parta6 00201 00901 00101
Parta7 01501 00601 02201

Vaikka analyysi on pääosin tehty Suomessa asuvien partacollieiden populaatiosta, on tilanne mahdollisesti hyvinkin samansuuntainen myös muissa maissa, kun huomioidaan analysoitujen koirien taustat. Lyhyesti voidaan todeta seuraavaa:
- vain 18 % koirista on Suomessa kasvatettu Suomessa kasvatetuista vanhemmista
- testatuista ja lasketuista koirista 27 % on syntynyt muualla kuin Suomessa
- Suomessa syntyneistä 44 %:lla on toinen vanhemmista ulkomaan tuontikoira
- Suomessa syntyneistä 11 %:lla on molemmat vanhemmista tuontikoiria.

Yhteensä siis 82 prosenttia koirista on joko itse tai lähitaustaltaan tuontikoira Suomeen ja siten voi olla, että myös muissa maissa on haplotyyppien jakauma samantyyppinen.

Näiden kennelliittojen rekistereissä olevien koirien lisäksi on Brambledale-kennelin omistaja Lynne Sharpe Isosta-Britanniasta testauttanut kolmen omistamansa koiransa DLA-tyypityksen. Näistä B. Breezellä on takanaan kahdessa polvessa työlinjainen partacollieisä, B. Bloodynin vanhempina on B. Breeze sekä työlinjainen isä ja kolmas koira on Briery Glen, työlinjainen uros, joka ei ole edellisille läheistä sukua. Kyseiset kolme koiraa on lisätty liitteiden 1 ja 2 (linkit yllä) taulukkoihin ja analyyseihin, ja Brambledale-syntyiset äiti ja tytär edustavat harvinaisemmin esiintyviä haplotyyppejä. Erityisen mielenkiintoista on, että Briery Glenillä on perimässään kaksi haplotyyppiä, joita ei aiemmin ole partacollieilta löydetty (esillä liitteessä http://kesannon.fi/files/App1_030111.pdf). Tämä antaa toivoa, että rotuunotolla työlinjaisista koirista ja yksilöiden järkevällä jalostuskäytöllä voitaisiin partacollieiden perimän monimuotoisuutta laajemminkin lisätä.
Brambledale-koirien terveystutkimusten tuloksista voit tarkemmin lukea osoitteessa http://www.spanglefish.com/brambledalebeardedcollies/index.asp?pageid=15...

Lähteet:
http://www.koiranjalostus.fi/UKK_haplot.html
http://www.suomenpartacolliet.info/jalostus.html
http://www.suomenpartacolliet.info/Rotuyhdistykselleraportti2010.pdf
http://www.suomenpartacolliet.info/DLA_KOONTI2010paivitetty12_2010.pdf
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx