You are here

Kissa...

On aika tullut laittaa Kesannon sivuille päivitys. Kai sitä koiristakin jotain voisi päivittää; Tykin agility meni talvitauolle (täytyisi keksiä miten voisi edes satunnaisesti jatkaa), lampaat on pakkasten ja lumen myötä siirtyneet lampolaan sisälle eikä paimentamista ole, joten lähinnä elämämme on lenkkeilyä pimeässä ja joskus ajelemme katuvaloihin.

Suurin muutos arkeen sitten edellisen päivityksen on, että talouteen saapui kissa. Meille tuli laajeneva jyrsijäongelma syksyn mittaan; ilmeisesti naapuruston kissalle, joka aiemmin on pihassa nähty kulkevan, on sattunut jotain, koska näitä inhoja pienempiä nelijalkaisia ei ole aiemmin samalla tavalla näkynyt. Pertti kävi useamman viikon turhauttavaa taistoa isompia ja pienempiä jyrsijöitä vastaan ja lopulta ilmoitti minulle, että joko alan käydä sotaa hänen sijastaan tai sitten meille tulee kissa....

Kissasta en ole noin sukutaustastanikaan johtuen (mm. äidinisä inhosi kovin kissoja) koskaan perustanut, vaan olen enemmin pitänyt itseäni koiraihmisenä. Pertti kuitenkin piti päänsä ja esitteli minulle Wilsonin kuvia ja niinhän siinä kävi, että sellainen uusi nelijalkainen on toistaiseksi keittiöitämme asustanut nyt jo jokusen viikon. En vieläkään ole ajatukseen oikein tottunut ja nyt tiedostan, etten pidä kissojen tavasta ja mahdollisuudesta kulkea missä tahansa (mm. keittiön pöytien päällä), mutta nyt ei voi auttaa. Toivotaan, että Wilson osoittautuu hyväksi jahtikissaksi ja saa meidän jyrsijäongelman häviämään, kunhan se piakkoin voidaan päästää ulos jaloittelemaan. Toistaiseksi se on reenannut jalottelua meidän asuttamattomassa yläkerrassa, mistä on edes vähän sille tullut aktiviteettia verrattuna tylsään keittiöömme.

Itse vähän niinkuin olen alkanut päästä sinuiksi ajatuksen kanssa, että voi olla kissa ja Pertti ja jopa Petsu on sen hyväksyneet, mutta Tykillä taitaa nyt olla eniten asenteessa vielä korjaamisen varaa. Sen mielestä on ihan *törkeetä*, että meillä on kissa ja se yrittää siihen päästä jotenkin käsiksi (en tiedä mitä se tekisi jos...) tai jos se pääsee keittiöön, kun Wilson on yläkerrassa, niin se pyrkii anastamaan Wilsonin lelut, ruoat, peitot, just name it. Katsotaan tottuuko se ajatukseen....

Muuten viettelemme marraskuun yllättävän kylmiä ja lumisia päiviä ja pohdimme, että mistä saisimme seuraavan partispennun lauman lisäkkeeksi.